Nykyinen markkina tuottaa tehokkaasti sähköä, mutta hinta heittelee hurjasti. Äärimmäinen hintaheittely on merkki siitä, että jotain on pielessä, sanoo Suomen suurimman sähköntuottajan Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus.
Artikkeli pohtii sähköä teollisuuden kannalta.
Sähkömarkkinoiden virallinen linja Suomessa on, että heilahtelu on hyvästä. Kun sähkön hinta vaihtelee äärestä laitaan kysynnän ja tuulten mukaan, markkinoille syntyy edullista uusiutuvaa sähkön tuotantoa ja ennen pitkää myös joustavaa sähkön kulutusta.
Suomen suurimman sähkön tuottajan eli Fortumin suurasiakkaat ja markkinat -yksikön johtaja Simon-Erik Ollus haastaa nyt tämän ajattelun. Olluksen mukaan Pohjoismaiden ja Suomen sähkömarkkina toimii kyllä ihan hyvin siinä, mihin se on luotu: Se tuottaa äärimmäisen tehokkaasti sähköä ja sähkön keskihinta on edullinen.
Mutta äärimmäinen tehokkuus tarkoittaa sitä, ettei järjestelmässä ole yhtään ylimääräistä säätökapasiteettia, koska sellaista ei kannata näissä oloissa ylläpitää. Se johtaa äärimmäisiin hinnan vaihteluihin.
”Pohjoismaiden sähköjärjestelmä, jossa maksetaan vain tuotetusta energiasta, on maailmassa poikkeus. Hyvin monissa maissa järjestelmässä on energiamarkkinan rinnalla myös niin sanottu kapasiteettimarkkina, joka luo markkinaan vakautta”, hän sanoo.
Mitä kapasiteettimarkkina sitten oikeasti tarkoittaisi? Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että järjestelmän toiminnasta vastaava toimija (Suomessa Fingrid) ostaisi halvimmalta tarjoajalta vuodeksi kerrallaan määrittelemänsä määrän säästä riippumatonta tuotantoa.
Tälle tuotannolle maksettaisiin kiinteä korvaus siitä, että se pysyy markkinalla.
Tässä vaiheessa tämä kuulostaa vielä järkevältä, ennakoitavissa oleviin hinnanvaihteluihin voidaan vaikuttaa tuotannolla, joka on suunnattu niitä vastaan. Ne ei tuota samalla tavalla koko ajan sähköä, vaan vain kun tuotannon määrä verrattuna kulutuksen määrään nostaa hintaa yli jonkun sovitun määrän.
Mut sit:
Kapasiteettimaksujen kokonaiskustannus kerättäisiin kaikilta markkinan toimijoilta esimerkiksi kantaverkkomaksuina, jotka valuisivat järjestelmän läpi lopulta asiakkaiden maksettavaksi siirtomaksuina.
No ei. Ei siinäkään ole mitään järkeä et kuluttajatkin maksaa teollisuuden halvemmasta sähköstä siirtomaksuina. Jos teollisuus haluaa halvempaa sähköä, ne voi rakentaa ihan itse lisää tuotantokapasiteettia. Kuluttajasuurasiakkaat voi haluta osallistua tähän, mut ihan yhtälailla on pienempiä kuluttaja-asiakkaita, jotka pärjää päivittäin muuttuvissa hinnoissakin.
Mä en ole ihan varma että markkinoissa on mitään isoa vikaa. Jos joku haluaa tasaisempaa hintaa niin sitä saa sopivalla sopimuksella ihan kohtuu hintaan. Miksi laittaa muut maksamaan siitä? Jos jotain halutaan tukea niin sille kannattaa antaa rahaa, jolloin se voi itse päättää milloin käyttää rahat kalliiseen sähköön ja milloin pitää rahat ja säästää sähköä.
Jos jotain pitäisi tukea niin itse näillä tiedoin tukisin puolustusvoimia, jotta voitaisiin rakentaa tuulivoimaa itä- Suomeenkin jatai siirtoyhteys Ruotsiin jonkin ison merituulipuiston läpi. Voisi tietty laittaa jotain väliaikaisia (vero)tukia hajautetun akkusäätövoiman liikkeelle saamiseksi. Nämä vaan herkästi kalliita.
Halvinpina ja kaikkein toteuttamiskelpoisimpina pörssisähkön hinnat ilmaiseen julkiseen jakeluun jolle taataan standardi muoto ja kahden tai kolmen päivän ilmainen pörssisähkön hintaennuste samaan tyyliin. Vaikein ennustettava osatekijä lienee tuulivoiman tuotanto ja sen ydin tulee kai kuitenkin julkisin rahoin ilmatieteenlaitokselta.